Kyseessä ei ole hankintailmoitus eikä tarjouspyyntö vaan lumenhallinnan hankekokonaisuutta koskeva tietopyyntö

HANKINNAN KOHDE

Helsingin maankäytön tiivistyessä jää kaupunkirakenteeseen aiempaa vähemmän lumitilaa ja pois kuljetettavan lumen määrä kasvaa. Lumelle ei ole enää riittävästi tilaa katutilassa, lumenvastaanottopaikkoja otetaan muuhun käyttöön ja vastaanottopaikkoihin kohdistuu käyttörajoituksia. Lumen poisto tapahtuu usein yöaikaan, koska liikennehaitat ovat tällöin vähäisimmät ja työ on sujuvinta. Aiheutuvaa meluhaittaa pyritään vähentämään rajoittamalla vastaanottopaikkojen aukioloa. Aukioloaikojen rajoittaminen on johtanut lumen kuljettamiseen pidempään avoinna oleville vastaanottopaikoille ja tämä on pidentänyt lumen kuljetusmatkoja.

Lumenvastaanottopaikkoja on aiempaa vähemmän ja kuljetusmatkat pidentyneet. Kuljetuksesta aiheutuvat päästöt ja melu ovat lisääntyneet. Lumen merivastaanotosta luovuttaessa on kehitettävä korvaavia ratkaisuja sekä periaatteet, joilla turvataan kaupungin toimintakyky poikkeuksellisen runsaslumisissa olosuhteissa.

Lumenhallintaa vaikeuttaa lisäksi talvien lumisuuden ennakoimattomuus ja ilmastonmuutoksen myötä ääri-ilmiöiden lisääntyminen.

Vuosittaiset lumimäärät vaihtelevat. Pitkäaikaisen seurannan perusteella on määritetty lumimäärille kolme erilaista talvea.

1. Normaalina talvena pidetään talvea, jolloin Helsingin lumenvastaanottopaikoille otetaan vastaan noin 50 000 lumikuormallista, eli noin 875 000m3 lunta. Tällaisia talvia toistuu keskimäärin noin kahden vuoden välein.

2. Keskimääräistä runsaslumisempana talvena pidetään talvea, jolloin Helsingin lumenvastaanottopaikoille vastaanotetaan noin 125 000 lumikuormallista, eli noin 2 187 500m3 lunta. Tällaisia talvia toistuu keskimäärin noin viiden vuoden välein.

3. Runsaslumisena talvena pidetään talvea, jolloin Helsingin lumenvastaanottopaikoille vastaanotetaan noin 265 000 lumikuormallista, eli noin 4 637 500m3 lunta. Tällaisia talvia toistuu keskimäärin noin kymmenen vuoden välein.

Tällä hetkellä lumi kuljetetaan katutilasta lumisateiden jälkeen yhdeksälle lumen vastaanottopaikalle, joista kuusi on maalla sijaitsevia läjityspaikkoja, kaksi sulatuslaitosta sekä yksi merivastaanottopaikka. Lumen vastaanottopaikat pystyvät teoreettisesti ottamaan vastaan noin 200 000 lumikuormaa lunta. Lunta kuljetetaan keskimäärin neljän kilometrin yhdensuuntainen matka lumenvastaanottopaikalle. Pisimmät kuljetusmatkat ovat yli kymmenen kilometriä vastaanottopaikkojen yöaikaisten aukioloaikojen rajoitusten johdosta.

Lumenvastaanottopaikoista on jouduttu luopumaan maankäytön tiivistyessä ja joudutaan myös jatkossa, kun paine muuhun maankäyttöön kasvaa. Neljäkymmenen tarkasteluvuoden aikana Helsingissä on ollut seitsemäntoista eri vastaanottopaikkaa ympäri kaupunkia, vuonna 1998 Helsingissä oli kolmetoista vastaanottopaikkaa ja vuonna 2023 lumenvastaanottopaikkoja on yhdeksän.

Vuoteen 2033 mennessä lumenvastaanottopaikkoja tulee olemaan vain viisi ja myöhemmin poistuu vielä yksi maankäytön tiivistymisen myötä. Vuoteen 2033 mennessä poistuvia lumen vastaanottopaikkoja ovat Kyläsaaren sulatuslaitos, Oulunkylän maaläjityspaikka, Malmin maaläjityspaikka ja Hernesaaren merivastaanottopaikka. Lisäksi Viikin sulatuslaitoksesta jouduttaneen luopumaan viimeistään vuoteen 2040 mennessä. Lumenhallintakyvyn merkittävä heikkeneminen tarkoittaisi sitä, että Helsinki ei selviä alueellensa sataneesta lumesta vaan sen toiminta lamautuu, liikenneväylien sekä kiinteistöjen tonttialueiden täyttyessä lumesta.

Hankekokonaisuuden muodostavat vuosille 2023–2033 ajoittuvat seuraavat viisi hanketta:

1. Lumen maavastaanoton lisääminen

2. Lumen sulatuspaikkojen toteuttaminen

3. Lumen lähivarastoinnin mahdollistaminen

4. Lumen merivastaanoton periaatteet

5. Lumen innovatiiviset ratkaisut

Suunnitteilla oleva hankinta koskee yllä olevia kokonaisuuksia.

Markkinakartoituksen ensimmäisen vaiheen perusteella hankintayksikkö harkitsee, millaisessa menettelyssä hankinta on syytä kilpailuttaa tai millaisista osista hankittava kokonaisuus luontevasti koostuisi.

Markkinakartoituksen toisen vaiheen tarkoituksena on saada tarkempi käsitys siitä, miten hankinnan kohde kannattaisi tarjouspyynnössä määritellä, minkälaisia sopimusehtoja tai tuotteiden hinnoittelumekanismeja olisi perusteltua käyttää.

Hankintoja on tarkoitus toteuttaa alkuvuonna 2025 aikana, siten että ensimmäiset sopimukset ovat voimassa vuoden 2025 aikana ja voimassa vuoteen 2033 asti. Suunnitelma on alustava ja voi muuttua.