Helsingin Satama Oy:llä (jäljempänä "Hankintayksikkö” tai ”HelSa”) on kaksi (2) perussopimusta satamaoperoinnista Vuosaaren sataman läntisellä alueella. Sopimukset on solmittu satamaoperaattoreiden Multi-Link Terminals Ltd Oy:n (”MLT”) ja Steveco Oy:n kanssa. Nämä kaksi perussopimusta umpeutuvat 2.2.2027.

Hankintayksikön tarkoituksena on käynnistää kilpailutus vuonna 2027 siten, että kilpailutuksen perusteella solmittavien käyttöoikeussopimusten mukainen operointi alkaisi viimeistään 1.1.2029. Sataman toiminnan turvaaminen siirtymäkaudella on välttämätöntä, joten satamaoperointi järjestetään suorahankintana enintään 22 kuukauden ajaksi. Tämä enintään 22 kuukauden sopimuskausi alkaa 3.2.2027 lukien, kun sopimus satamaoperaattoripalveluita koskevasta käyttöoikeudesta on allekirjoitettu.

Hankintayksikön tarkoituksena on tehdä suorahankinnat ehdollisina, jotta muutkin kuin nykyiset satamaoperaattorit pystyisivät realistisesti osallistumaan tulevaan kilpailutukseen. Suorahankinnat ovat kestonsa puolesta ehdollisia siten, että mikäli kilpailutuksen pohjalta valittu operaattori pystyy aloittamaan operoinnin ennen 1.1.2029, suorahankinnat päättyvät uuden operaattorin satamaoperointitoiminnan aloittamiseen kuuden (6) kuukauden irtisanomisajalla. Hankintayksikkö on täten rajannut suorahankinnan kestoltaan vain ehdottoman välttämättömään, eikä suorahankinta ole voimassaoloajaltaan tai kohteeltaan laajempi kuin on ollut ehdottoman välttämätöntä.

Edellä kuvatuissa sopimuksissa on kyse vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1398/2016, jäljempänä ”erityisalojen hankintalaki”) 4 §:ssä tarkoitetusta palveluja koskevista käyttöoikeussopimuksista.

Erityisalojen hankintalain 110 §:n 2 kohdan mukaan hankintayksikkö voi tehdä käyttöoikeussopimuksesta suorahankinnan, jos teknisestä tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan; lisäedellytyksenä on, että järkeviä vaihtoehtoisia tai korvaavia ratkaisuja ei ole eikä kilpailun puuttuminen johdu hankinnan ehtojen keinotekoisesta kaventamisesta.

Ilmoituksen merkkimäärärajoituksen takia Hankintayksikkö on kuvannut tässä yhteydessä kyseisen asian kannalta relevantin oikeudellisen viitekehyksen ja jäljempänä tilanteen kannalta relevantit seikat.

Teknisen syyn suorahankintaperuste soveltuu tilanteisiin, joissa muun toimittajan on teknisesti lähes mahdotonta saavuttaa vaadittu suoritustaso tai että on tarpeen käyttää erityistä tietotaitoa, välineitä tai keinoja, joita ainoastaan yhdellä toimittajalla on käytettävissään. Tekniset syyt voivat aiheutua myös erityisistä yhteentoimivuusvaatimuksista, joiden on täytyttävä, jotta varmistettaisiin rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen yhteentoimivuus (HE 108/2016 vp, s. 134 ks. myös erityisalojen hankintadirektiivi (2014/25/EU) johdanto-osan perustelukappale 61). Vuosaaren satamassa tällaisia yhteentoimivuusvaatimuksia ilmentää muun ohella se, että uuden toimijan tulee liittyä sataman kulunvalvonta- ja vaihtoaluejärjestelmiin. Vaikka tämä ei yksistään kestä koko siirtymäkautta, se voi uuden toimijan kyvykkyyksistä riippuen viedä useita kuukausia, erityisesti mikäli nykyiset operaattorit eivät suostuisi myymään niin sanottuja operaattoriportteja ja niihin liittyviä järjestelmiä sekä infrastruktuuria. Teknisen syyn suorahankintaperusteen arvioinnissa korostuu, voiko joku muu toimittaja saada aikaan tarvittavan lopputuloksen (esim. MAO 471/15).

Esimerkiksi markkinaoikeuden ratkaisussa MAO 463/15 on katsottu, että hankintayksikkö oli voinut tehdä suorahankinnan teknisen syyn perusteella silloin, kun tämä oli osoittanut, ettei päivityksen hankkiminen ollut tietoteknisistä ja tietoturvasyistä sekä muista käytännön syistä ollut mahdollista muulta kuin järjestelmän toimittaneelta toimittajalta. Tapauksessa valittajakaan ei ollut esittänyt, että se olisi kyennyt toteuttamaan päivityksen.

Nyt kyseessä olevassa asiassa täyttyvät myös nykyisten sopimusten jatkamisen edellytykset erityisalojen hankintalain 124 §:n nojalla. Erityisalojen hankintalain 124.2 §:n 2 kohdan mukaan hankintasopimukseen voidaan tehdä muutos ilman uutta hankintamenettelyä, jos alkuperäisen sopimuskumppanin on tarpeen suorittaa lisätöitä tai -palveluita, jotka eivät sisältyneet alkuperäiseen sopimukseen, ja jos sopimuskumppanin vaihtaminen ei ole mahdollista taloudellisista tai teknisistä syistä ja aiheuttaisi merkittävää haittaa tai kustannusten merkittävää päällekkäisyyttä hankintayksikölle. Erityisalojen hankintalain 124.3 §:n mukaan tällaisen muutoksen arvo ei saa olla enempää kuin 50 % alkuperäisen sopimuksen arvosta.

Sopimuksen muuttaminen ilman uutta hankintamenettelyä voi siis olla perusteltua, jos sopimuskumppanin vaihto aiheuttaisi kohtuuttomia teknisiä vaikeuksia (HE 108/2016 vp, s. 228.). Erityisalojen hankintalain 124.2 §:n 2 kohta ei edellytä ennalta arvaamatonta olosuhdetta, mikä erottaa sen erityisalojen hankintalain 124.2 §:n 3 kohdasta.

Tapauksessa MAO 399/19 markkinaoikeus katsoi, ettei sopimuskumppanin vaihtaminen ollut mahdollista teknisistä syistä, koska hankintayksiköllä ei ollut pääsyä järjestelmän rajapintoihin. Markkinaoikeus totesi myös, että sopimuskumppanin vaihtaminen ei ollut mahdollista taloudellisista syistä. Toimittajalla ei ollut velvollisuutta avata rajapintoja muille palveluntarjoajille; optimointitoiminnallisuuden hankkiminen toiminnanohjausjärjestelmään yhteensopivana olisi edellyttänyt molempien järjestelmäkokonaisuuksien hankintaa. Markkinaoikeuden mukaan sopimuskumppanin vaihtaminen olisi aiheuttanut myös merkittävää haittaa ja kustannusten merkittävää päällekkäisyyttä hankintayksikölle.

Hankintayksikkö on avannut myös erityisalojen hankintalain 124 §:ään liittyviä seikkoja jäljempänä merkkimäärärajoituksen takia.