Hankinnan tausta, tarkoitus ja tavoitteet

Tällä hallituskaudella on Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti kehitetty merituulivoimaa koskevaa sääntelyä erityisesti talousvyöhykkeen osalta. Suomella on huomattavaa potentiaalia merituulivoimassa ja useita potentiaalisia merituulivoima-alueita on tunnistettu niin aluevesillä kuin talousvyöhykkeelläkin. Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa on linjattu, että valtio mahdollistaa 12 gigawatin merituulivoimakapasiteetin rakentamisen vuoteen 2040 mennessä ja 20 gigawatin merituulivoimakapasiteetin rakentamisen vuoteen 2050 mennessä tarjoamalla riittävän määrän merituulivoima-alueita pääasiassa kilpailutusten kautta hankekehittäjien käyttöön.

Merituulivoimaa edistetään Suomessa markkinaehtoisesti. Viime vuosina merituulivoimahankkeiden investointi- ja pääomakustannukset ovat kasvaneet huomattavasti, eivätkä merituulivoimahankkeet ole vielä kannattavia markkinaehtoisesti. Merituulivoimahankkeiden kannattavuuden odotetaan kuitenkin parantuvan tulevaisuudessa esimerkiksi teknologian kehityksen ja sähkön kysynnän kasvun myötä.

Selvityksen tarkoituksena on muodostaa tilannekuva merituulivoimahankkeiden kannattavuudesta sekä merituulivoiman edistämisen vaihtoehdoista ja näiden vaikutuksista. Osana selvitystä tulee määrittää merituulivoimapuiston sähkön tuotantokustannus tietyillä alueilla.

Hankinnan sisältö

Selvitys koostuu useista eri kokonaisuuksista, jotka liittyvät toisiinsa. Eri osia koskevissa selvityksissä tulee käyttää mahdollisimman pitkälle samoja oletuksia, työkaluja ja tietoja.

Sähkön tuotantokustannukset

Selvityksessä tulee määrittää sähkön tuotantokustannukset (Levelized Cost of Electricity, LCOE) viidelle aluevesillä sijaitsevalle merituulivoima-alueelle. Merituulivoima-alueet sovitaan ohjausryhmän kanssa hankkeen alussa. Talousvyöhykkeellä sijaitsevien merituulivoima-alueiden osalta tuotantokustannukset on selvitetty työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa ja Swecon toteuttamassa selvityksessä ”Analysis of the production costs of offshore wind power in the Finnish exclusive economic zone” (tarjouspyynnön liitteenä).

Selvityksessä määritettyjä tuotantokustannuksia sekä talousvyöhykkeeltä vähintään kahden alueen tuotantokustannuksia hyödynnetään merituulivoiman edistämisen vaihtoehtojen arvioinnissa. Talousvyöhykkeen merituulivoima-alueet valitaan yhdessä ohjausryhmän kanssa.

Aluevesien hankkeiden kustannuksista tulee eritellä raportoinnissa taulukkomuodossa hankekohtaisesti vähintään seuraavat: luvitus ja hankekehitys, perustukset, turbiinit, sähkön siirtokaapelit, merituulipuiston sisäiset kaapelit, sähköasemat, purkamiskustannukset, rahoituskustannukset sekä muuttuvat kustannukset. Kustannusten tulee sisältää myös asennuskustannukset. Tarjoaja voi ehdottaa tarkempaa kustannuserittelyä. Raportoinnissa tulee kuvata yllä mainittujen kustannuserien keskeiset taustatekijät hankkeittain.

Tuotantokustannusten laskennassa käytettävistä oletuksista (esim. turbiinien teho, hankkeiden koko ja valmistumisvuosi) sovitaan ohjausryhmän kanssa. Tuotantokustannukset tulee ilmoittaa hankkeittain keskimääräisen tason lisäksi vaihteluvälinä. Toteuttajan tulee määritellä merituulipuistojen turbiinien sijoittelu ja kullekin alueelle soveltuvat perustustavat olemassa olevan tiedon perusteella. Julkinen olemassa oleva tieto on monen alueen osalta puutteellista.

Sähkömarkkinaskenaariot

Työssä tulee luoda vähintään kolme erilaista sähkömarkkinaskenaariota. Sähkömarkkinaskenaarioihin tulee yhdistää esimerkiksi erilaisia sähkönkulutuksen kasvua ja merituulivoiman tuotantokapasiteettia kuvaavia oletuksia. Yhtenä sähkönkulutuksen kasvun skenaariona tulee käyttää energia- ja ilmastostrategian (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Energia 2026: 4) mukaista WEM-P-skenaariota. Skenaarioista sovitaan tarkemmin yhteistyössä ohjausryhmän kanssa. Tarkastelussa tulee huomioida myös vaihtoehto, jossa merituulivoiman edistämistoimia ei tehdä.

Skenaarioiden vaikutusarvioissa tulee esittää määrälliset vaikutukset koskien ainakin seuraavia:

- sähkön vuotuinen keskihinta

- merituulivoiman tuotantopainotettu sähkön hinta sekä sen suhde sähkön vuotuiseen keskihintaan (capture rate)

Tarjoajat voivat ehdottaa myös muita selvitettäviä asioita tarjouksessaan.

Sähkömarkkinamallinnuksen tulee perustua vähintään tuntitason kysynnän ja tuotannon mallinnukseen. Tarjoajan tulee tarjouksessaan kuvata sähkömarkkinamallinnuksen menetelmä sekä keskeiset kysyntään, tuotantokapasiteettiin ja sähköjärjestelmän kehitykseen liittyvät oletukset.

Merituulivoimainvestointien kannattavuus

Merituulivoimainvestointien kustannuksia, tuottoja ja kannattavuutta tulee tarkastella elinkaaren yli. Investointien kannattavuutta tulee arvioida eri skenaarioissa ilman edistämistoimia ja edistämistoimien kanssa (kullekin vaihtoehtoiselle toimelle erikseen). Kannattavuutta tulee arvioida vähintään nettonykyarvon, investoinnin takaisinmaksuajan, projektin sisäisen korkokannan ja oman pääoman sisäisen korkokannan avulla. Laskennassa tulee kuvata erikseen hankkeen pääomarakenne, vieraan pääoman kustannus, oman pääoman tuottovaatimus ja WACC. Tarjoaja voi käyttää lisäksi muita soveltuvia tunnuslukuja.

Investointien tuottojen osalta tulee huomioida merituulivoiman realistinen markkinahinta eri skenaarioissa sekä tarvittaessa PPA-sopimusten vaikutus.

Edistämistoimien vertailu

Selvityksessä tulee tarkastella vähintään seuraavien edistämistoimien kustannuksia, vaikutuksia sekä soveltuvuutta merituulivoimahankkeiden tukemiseen:

- Kaksisuuntainen hinnanerosopimus (Contract for Difference, CfD)

- Investointituki

- Sähköverkon liittymispisteen sijoittaminen merelle

- Lainan takaus

- Vastapuoliriskivakuus tai vastaava

Tarjoaja voi esittää myös muita tarkasteltavia politiikkatoimia. Selvityksen tavoitteena ei ole suunnitella yksityiskohtaisesti mahdollista tukimallia/politiikkatoimea vaan tarkastelu tapahtuu yleisellä tasolla ohjausryhmän kanssa sovittavien oletusten pohjalta. Raportoinnissa tukimuodoista riittää tiivis taustoitus.

Edistämistoimien kustannuksia, vaikutuksia ja soveltuvuutta tulee vertailla. Kaikkien edistämistoimien osalta tulee kuvata näiden vaikutusmekanismit investointeihin ja markkinoihin. Edistämistoimen taso tulee määritellä niin, että kyseisen toimen voidaan arvioida mahdollistavan kunkin skenaarion mukaisen merituulivoimakapasiteetin lisäyksen.

Selvityksessä tulee laatia numeeriset arviot valtiolle aiheutuvista vastuista ja/tai kustannuksista sekä sähkön loppukäyttäjille ja kantaverkkoyhtiölle aiheutuvista kustannuksista eri edistämistoimilla ja eri skenaarioissa. Arvio merituulivoimarakentamisen aiheuttamista verkon vahvistamistarpeista ja kustannuksista voi olla ylätasolla. Edistämistoimen ”sähköverkon liittymispisteen sijoittaminen merelle” kustannukset kantaverkkoyhtiölle ja sähkönkäyttäjille tulee arvioida tarkemmalla tasolla ja esittää kustannuksista keskimääräisen kustannuksen lisäksi myös vaihteluväli.

Laadittavat arviot tulee perustua yhtenäiseen laadintatapaan huomioiden työn muut osiot. Vertailua tulee tehdä vaihtoehtoon, jossa merituulivoiman edistämistoimia ei tehdä.

Ohjausryhmä

Hankkeelle nimetään ohjausryhmä.

Raportointi

Raportointi voi olla tiivistä, mutta sen tulee sisältää laskentaoletukset ja muut keskeiset lähtötiedot, kuvaus käytetyistä menetelmistä, selvityksen tulokset ja johtopäätökset sekä taulukkomuotoinen tulosliite. Raportointikieli voi olla suomi tai englanti.

Aikataulu

Selvityksen alustava aikataulu on joulukuu 2026 – huhtikuu 2027.

Tekoälyn hyödyntäminen

Mikäli tarjoaja aikoo hyödyntää toimeksiannossa tekoälyä, tarjouksessa tulee kuvata käyttötarkoitus, tietoturva, lähdeaineiston käsittely sekä menettely virheellisten tai puutteellisten tulosten tunnistamiseksi.