Työ- ja elinkeinoministeriö (jäljempänä myös TEM) pyytää tarjousta selvityksestä, jota hyödynnetään komission täytäntöönpanoasetuksen muutoksien neuvotteluissa sekä uuden uusiutuvan energian direktiivin, eli niin sanotun RED IV-direktiivin, vaikutusten arvioinnissa.

1. Hankinnan tausta

Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2018/2001, jäljempänä RED II-direktiivi, säädetään muun muassa uusiutuviin polttoaineisiin sovellettavista kestävyyskriteereistä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevista kriteereistä. Jotta uusiutuva polttoaine voidaan laskea mukaan kansallisiin uusiutuvan energian tavoitteisiin, tulee sen täyttää direktiivissä säädetyt kriteerit.

Uusiutuvien polttoaineiden kestävyys voidaan osoittaa joko jäsenvaltion kansallisen tai Euroopan komission tunnustaman vapaaehtoisen tai kansallisen järjestelmän avulla. Merkittävin ero kansallisen ja komission tunnustamien vapaaehtoisten tai kansallisten järjestelmien välillä on se, että tunnustamattoman kansallisen järjestelmän kautta myönnettyjä kestävyystodistuksia ei hyväksytä muissa jäsenvaltioissa polttoaineiden kestävyyden osoittamiseen.

Suomessa kestävyyden osoittamisesta säädetään eräiden polttoaineiden kestävyyskriteereistä annetussa laissa (393/2013), jäljempänä kestävyyslaki. Suomessa on käytössä Energiaviraston valvoma kansallinen järjestelmä, johon toiminnanharjoittajat voivat hakeutua. Suomen kansallinen järjestelmä ei ole komission tunnustama.

Komissio on antanut RED II-direktiivin 30 artiklan 8 kohdan nojalla täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/996 kestävyyskriteerien, kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevien kriteerien sekä vähäistä epäsuoran maankäytön muutoksen riskiä koskevien kriteerien todentamista koskevista säännöistä, jäljempänä täytäntöönpanoasetus. Täytäntöönpanoasetuksessa säädetään muun muassa vapaaehtoisten järjestelmien hallinnosta ja todennuksissa sovellettavista menettelyistä.

RED II-direktiiviä on muutettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2023/2413 *) , jäljempänä RED III-direktiivi. RED III-direktiivi tarkensi todentamiseen liittyviä vaatimuksia viittaamalla direktiivin 30 artiklan 1 kohdassa yllä mainittuun täytäntöönpanoasetukseen. Direktiivin mukaan, kun uusiutuvat polttoaineet ja kierrätetyt hiilipitoiset polttoaineet on laskettava direktiivin tavoitteisiin, jäsenvaltioiden on vaadittava talouden toimijoita osoittamaan tämän artiklan 8 kohdan nojalla hyväksytyn täytäntöönpanosäädöksen mukaisesti pakollisten, riippumattomien ja avointen tarkastusten avulla, että uusiutuvia polttoaineita ja kierrätettyjä hiilipitoisia polttoaineita koskevat kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit on täytetty.

*) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2023/2413 direktiivin (EU) 2018/2001, asetuksen (EU) 2018/1999 ja direktiivin 98/70/EY muuttamisesta uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisen osalta sekä neuvoston direktiivin (EU) 2015/652 kumoamisesta

Muutoksen johdosta on arvioitava uudelleen täytäntöönpanoasetuksen merkitys kansallisen järjestelmän kannalta. Erityisesti olisi arvioitava, tulevatko tarkastusprosessia koskevat luvut sovellettavaksi tai muutoin otettavaksi huomioon Suomen kansallisessa järjestelmässä. Mikäli katsottaisiin, että täytäntöönpanoasetusta tulee soveltaa myös kansallisessa järjestelmässä, tulee myös asetuksen määritelmät sovellettavaksi, mistä voi seurata merkittäviä muutoksia kansalliseen järjestelmään.

Täytäntöönpanoasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaan talouden toimijalla tarkoitetaan raaka-aineiden tuottajaa, jätteiden ja tähteiden kerääjää, raaka-aineita lopullisiksi polttoaineiksi tai välituotteiksi jalostavien laitosten toiminnanharjoittajaa, energiaa (sähköä, lämmitystä tai jäähdytystä) tuottavien laitosten toiminnanharjoittajaa tai muuta toiminnanharjoittajaa, mukaan lukien varastotilojen toiminnanharjoittajat tai kauppiaat, jotka pitävät raaka-aineita tai polttoaineita fyysisesti hallussaan, edellyttäen, että ne käsittelevät kyseisten raaka-aineiden tai polttoaineiden kestävyysominaisuuksia ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisominaisuuksia koskevia tietoja.

Kestävyyslaissa sääntelyn kohteena olevasta toimijasta käytetään käsitettä toiminnanharjoittaja. Kestävyyslaissa tarkoitettu toiminnanharjoittajan käsite ja täytäntöönpanoasetuksessa tarkoitettu talouden toimijan käsite eivät kuitenkaan ole soveltamisalaltaan yhtenevät. Kansallisesti kestävyyden osoittamiseen velvoitetut toiminnanharjoittajat ovat pääsääntöisesti polttoaineketjun loppupään toimijoita, jotka esimerkiksi luovuttavat polttoaineita kulutukseen tai käyttävät niitä itse, ja joilla on muualla kuin kestävyyslaissa säädetty velvoite osoittaa uusiutuvien polttoaineiden kestävyys. Mahdollinen laajennus kohdistuisi muun muassa hankintaketjun alkupään toimijoihin.

Komissio valmistelee parhaillaan täytäntöönpanoasetuksen sääntöjen muuttamista. Osana muutosta ollaan luomassa säännöt tietojen lisäämiselle unionin tietokantaan. Ehdotettujen tietokannan sääntöjen on kuitenkin katsottu soveltuvan huonosti kansallisen järjestelmän piirissä olevien toimijoiden raportointiin, koska säännöt on luotu vastaamaan vapaaehtoisten järjestelmien tieto- ja raportointimalleja. Unionin tietokannan ja vapaaehtoisten järjestelmien säännöstön mukaan toimijoita olisivat nestemäisen ja kaasumaisen uusiutuvan polttoaineen tuottajan ja biomassaa polttavan laitoksen lisäksi myös raaka-aineen toimittajat.

Komissio valmistelee myös ehdotusta uudeksi uusiutuvan energian direktiiviksi (niin kutsuttu RED IV-direktiivi) vuoden 2030 jälkeiselle ajalle. Vaikutusarvioinnista saatujen tietojen perusteella komission tarkastelussa on kaksi vaihtoehtoa biomassan sertifioinnin vahvistamiseksi. Ensimmäisessä vaihtoehdossa komissio harkitsee tunnustamattomien kansallisten järjestelmien soveltamisalan rajaamista esimerkiksi paikallista biomassaa käyttäviin alle 20 MW:n kiinteää biomassaa käyttäviin laitoksiin. Toisessa vaihtoehdossa biomassan sertifiointi sallittaisiin ainoastaan komission tunnustamien vapaaehtoisten tai kansallisten järjestelmien kautta, jolloin tunnustamattomien kansallisten järjestelmien käyttö poistuisi. Komissio on ilmoittanut julkaisevansa lopullisen ehdotuksen RED IV -direktiiviksi loppuvuodesta 2026.

2. Hankinnan kohde ja tavoitteet

Hankinnan kohteena on selvitys kansallisen kestävyysjärjestelmän laajentamisen taloudellisista ja hallinnollisista vaikutuksista suomalaisiin toimijoihin sekä todentajiin ja Energiavirastoon. Selvityksen päätavoitteena on tuottaa vaikutusarviot seuraavista vaihtoehdoista:

1. Kansallisen järjestelmän soveltamisala laajennetaan täytäntöönpanoasetuksessa tarkoitettuihin tuotantoketjun alkupään talouden toimijoihin.

2. Kansallisesta järjestelmästä luovutaan kokonaan tai joltain osin ja suomalaiset toimijat osoittavat kestävyyskriteerien täyttämisen komission tunnustamalla vapaaehtoisella järjestelmällä.

Selvityksessä tulee tunnistaa vaikutuksen kohteena olevat toimijaryhmät, arvioida toimijoiden määrä sekä eritellä vaikutukset toimijaryhmittäin. Arviossa tulee huomioida kertaluonteiset ja jatkuvat kustannukset. Kustannuksissa tulee ottaa huomioon ainakin hakemusmateriaalien valmisteluun liittyvät kustannukset, todentamiskustannukset, Energiaviraston hyväksymispäätöksen hinta sekä vuosittaisten kestävyyskriteeriselvitysten ja todennusten valmistautumiseen liittyvä kustannus.

Selvityksen sisältö

Vaihtoehdossa 1 tulee:

• kuvata kansallisen järjestelmän nykyinen soveltamisala ja toiminnanharjoittajien määrä;

• tunnistaa ja määrällisesti arvioida ainakin seuraavat ryhmät:

o raaka-aineiden tuottajat,

o jätteiden ja tähteiden kerääjät sekä ensimmäiset keräilypisteet,

o varastotilojen toiminnanharjoittajat, kauppiaat tai muut välittäjät, jotka pitävät raaka-aineita tai polttoaineita fyysisesti hallussaan, edellyttäen, että ne käsittelevät kyseisten raaka-aineiden tai polttoaineiden kestävyysominaisuuksia ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisominaisuuksia koskevia tietoja.

• kuvata tarkasteltavien polttoaineryhmien (lueteltu jäljempänä) keskeiset hankintaketjut raaka-aineesta polttoaineen tuotantoon ja käyttöön;

• arvioida, mikä osa ketjujen toimijoista ja käsittelyvaiheista sijaitsee Suomessa ja mikä ulkomailla;

• arvioida polttoaineiden ja niiden keskeisten raaka-aineiden tuonnin osuus käytettävissä olevan aineiston perusteella;

• arvioida taloudelliset vaikutukset toimijaryhmittäin;

• arvioida mahdollisuuksien mukaan vaikutukset Energiaviraston ja todentajien resursseihin.

Vaihtoehdossa 2 tulee:

• kuvata pääpiirteissään vapaaehtoisten järjestelmien toimintaperiaatteet ja keskeiset erot Suomen kansalliseen järjestelmään verrattuna;

• arvioida vapaaehtoisiin järjestelmiin liittymisen ja sertifioinnin ylläpidon kustannukset toimijaryhmittäin;

• verrata vaihtoehdon kustannuksia ja muita vaikutuksia kansallisen järjestelmän laajentamiseen ja nykytilaan.

Osana selvitystä toimijoiden määrät tulee arvioida erikseen biopolttoaineiden, bionesteiden, RFNBO-polttoaineiden sekä kaasumaisten ja kiinteiden biomassapolttoaineiden hankintaketjuissa. Toimijoiden määrän lisäksi selvityksessä tulee arvioida, ovatko yritykset pääosin pieniä, keskisuuria vai isoja.

Kustannukset tulee esittää euroina toimijaa kohden ja mahdollisuuksien mukaan myös koko toimijaryhmän tasolla.

Työn aikataulu

Työ käynnistetään aloituskokouksella työ- ja elinkeinoministeriön kanssa marraskuussa 2026. Alustavat tulokset tulee olla esiteltävissä 4.1.2027 mennessä. Työn tulee olla valmis 31.1.2027. TEM kokoaa työlle ohjausryhmän, joka koostuu TEM:n ja Energiaviraston edustajista.

Raportointi

Selvityksen tulokset tulee raportoida suomen kielellä word-muodossa TEM:n raportointipohjalle (ml. kuvailusivut suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi). Raportointi kattaa lähtötietojen, menetelmien ja valittujen oletusten kuvauksen sekä tulokset ja johtopäätökset. Raportin tietosisältö tulee tarkastaa ja teksti oikolukea ennen raportin tai sen luonnosten toimittamista TEM:lle.

Selvitystyön toteutukseen sisältyy tarvittavien ohjausryhmän kokousten järjestäminen.

Tarjous

Tarjoukseen tulee liittää työn toteutussuunnitelma, asiantuntijoiden ansioluettelot sekä luettelo tarjouspyynnön kohteen kannalta relevanteista referensseistä ja asiantuntijan roolista niissä. Toteutussuunnitelmassa tulee mainita selvityksen tekemiseen varattu kokonaistyömäärä henkilötyötunteina sekä selvitykseen käytettävä tuntimäärä kunkin asiantuntijan osalta. Työn toteuttamisen päävastuullinen henkilö tulee nimetä. Tarjouksessa on kuvattava, miten työn suorituksessa hyödynnetään tekoälyä ja miten mahdollisesti tekoälyllä tuotettujen osioiden laadunvarmistus tehdään.

Hankinnassa ei hyväksytä osatarjouksia.

Hankintaan on varattu enintään 40 000 euroa. Tätä korkeammat tarjoukset suljetaan pois tarjouskilpailusta.