Pohjanmaan maakunnassa sijaitsevalle Vaasan seudulle on laadittu alueellinen vesihuollon yleissuunnitelma vuonna 2010. Suunnitelman laadintaan osallistui tuolloin yhdeksän kuntaa: Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Oravainen, Vähäkyrö, Vöyri-Maksamaa sekä Vaasa.

Tämän jälkeen on alueella tapahtunut mm. kuntaliitoksia ja henkilövaihdoksia. Vesihuollon yleissuunnitelma (2010) ja kuntakohtaiset vesihuollon kehittämissuunnitelmat ovat vanhentuneet ja pääosin toteutuneet. Seudun vesihuollon toimintaympäristö on myös muuttunut suunnitelmien valmistumisen jälkeen ja on jatkuvassa muutostilassa.

Vesihuoltoon kohdistuvat erilaiset vaatimukset ovat lisääntymässä. Yhdyskunnan vedensaannin toimintavarmuutta ja jätevesivaikutusten minimointia on yhä seudulla tarpeen lisätä. Seudun erityistarpeina ovat yhteisten vesihuoltopalvelujen kehityksen ja jatkuvuuden varmistaminen, laitosten toimintavarmuuden lisääminen, yhteistyön edelleen syventäminen, maankäytön yhteensovittaminen, ratkaisujen ekologinen kestävyys (hiilineutraalius ja kiertotalous) sekä varautumisen lisääminen ja erilaisten muutosvoimien huomioon ottaminen.

Vesihuollossa on korostunut myös tarve tunnistaa ja poistaa alueellisen yhteistyön ja rakennemuutoksen kehittymisen hidasteita ja esteitä sekä selvittää uusia keinoja vesihuoltolaitosten väliseen yhteistyöhön, vesihuollon alueellisen yhteistyön ja rakennemuutoksen edistämiseen kohti tarkoituksenmukaisempaa laitosrakennetta. Näiden syiden takia nykyinen vesihuollon yleissuunnitelma päivitetään vuoteen 2040 ulottuvaksi koko Vaasan seudun yhteiseksi vesihuoltosuunnitelmaksi.

Laadittavan suomen- ja ruotsinkielisen suunnitelman on tarkoitus toimia koko seudun yhteisenä vesihuollon kehittämisasiakirjana vuosien 2027–2040 aikana. Suunnitelma palvelee kuntia ja vesihuoltolaitoksia päätöksenteossa sekä toimii katalyyttinä ja ajantasaisen tiedon lähteenä yksityiskohtaisemmille suunnitelmille, kuten esim. vesihuoltolaissa (119/2001) velvoitetulle kunnan vesihuoltosuunnitelmalle. Suunnitelma tukee myös alueen yleistä kehittämistä sekä kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelman toimeenpanoa, jonka tavoitteena on alan kyky sopeutua, uudistua ja ennakoida muutoksia sekä ylläpitää asema kestävän kehityksen kivijalkana ja kansallisen ylpeyden aiheena.