Järjestelmän tulee olla kokonaispalvelu, joka sisältää kaikki vaatimuksissa määritetyt ominaisuudet mahdollisimman yhtenäisen ja päätelaiteriippumattoman selainkäyttöliittymän kautta, huomioiden tietosuoja, tietoturvallisuus ja voimassa oleva lainsäädäntö ja muut määräykset.

Käyttöliittymän tulee olla suomenkielinen. Järjestelmän tulee olla kokonaisuudessaan käytettävissä julkisen tietoverkon kautta.

Hankinnan sopimusehdot perustuvat julkisen hallinnon hankintojen yleisiin sopimusehtoihin.

Toimittaja toimittaa järjestelmän palvelun joko toimittajan omasta pilvipalvelualustasta tai jonkin vakiintuneen pilvipalvelutoimittajan pilvipalvelualustasta. Arvioitu käyttäjien määrä varastonhallintajärjestelmälle on tällä hetkellä 40-50 henkilöä ja nimikkeitä varastossa on noin 1000 nimikettä.

Varastonhallintajärjestelmä hankitaan korvaamaan edellinen, jo käytöstä poistunut järjestelmä. Tavoitteena on ottaa käyttöön toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla tukeva, käyttäjäystävällinen järjestelmäkokonaisuus joka vähentää manuaalista työtä, vähentää virheitä, muistinvaraisia toimintatapoja ja virheiden korjaamiseen käytettävää aikaa. Hankittavan järjestelmän tulee mahdollistaa varastonseuranta sekä varastossa että työmailla.

Perustelut turvallisuusehdon käyttämisestä huomioiden Hankintalaki 94§

Koska hankinnan kohde liittyy siviili-infraan, joka sisältää turvallisuus-, varautumis- ja huoltovarmuustekijöitä, on tässä hankinnassa perusteltua käyttää harkinnan varaista pakollista turvallisuusehtoa kohdassa Muut ehdot, Turvallisuusehto.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan helmikuusta 2022 alkaen aiheutti perustavanlaatuisen turvallisuusympäristön muutoksen. Samasta aikajaksosta alkaen ovat lisääntyneet vakavat tuhotyöt Euroopan Unionin jäsenvaltioiden (ml. Norjan) kriittistä infrastruktuuria kohtaan esim. merikaapeleiden ja -putkistojen katkaisut, rahtiliikenteen tuhotyöt, teollisuus- ja/tai kaupparakennusten tuhopoltot, raideliikenteen vahingonteot, murrot vesilaitosten alueilla, tietomurrot ja palvelunestohyökkäykset julkisiin viranomaisiin ja palvelimiin, ml. epämääräiset droonilennätykset kriittisten infrastruktuurialueiden yläpuolella. Muutos on vakavoittanut uhkailmastoa ja pakottaa erityiseen varautumiseen.

Tämän turvallisuusympäristön ja -ilmaston muutoksen vuoksi Oulun kaupunki tiukentaa hankinnoissaan turvallisuus-, varautumis- ja huoltovarmuussensitiivisten tietojen käsittelyä ja jakamista, jotta voidaan suojata väestön turvallisuutta sekä väestön turvallisuutta takaavaa kansallista, kunnan omistuksessa ja hallinnassa olevaa kriittistä infrastruktuuria. Tähän luetaan myös fyysinen pääsy kriittiseen infrastruktuuriin. Turvallisuusnäkökulmaan kuuluu julkisten hankintojen lisäksi myös kiinteistökauppojen ja -vuokrauksen kriittinen tarkastelu ja tarvittaessa estäminen, kun kyseessä on toimijan, jonka kansalaisuusvaltio on julistanut Suomen epäystävälliseksi maaksi tai jonka Suomen turvallisuusviranomaiset katsovat voivan harjoittaa vihamielistä vaikuttamista, toiminta kriittisen infrastruktuurin läheisyydessä. Tästä aiheutuu väestön turvallisuudelle ilmeisen korkea riski. Tämä seikka koskee myös hankintojen palvelutuottajia, vastuutahoja ja henkilöstöä.

Tämän hankinnan kohteena on väestön turvallisuuden kannalta kriittistä infrastruktuuria (esim. kaukolämpö, vesi, sähkö, tietoliikennekaapelit ym. rakenteet), jonka vahingoittuminen tai vahingoittaminen vaarantaa n. 220 000 asukkaan (ml. yrityksien) päivittäisen elämisen turvallisuuden ja huoltovarmuuden. Vahinkotapauksessa voi olla vakava uhka kansalliselle turvallisuudelle suuren väestömäärän ja maantieteellisen kohdentumisen vuoksi.

Yllä mainitun kriittisen infrastruktuurin tiedot on osittain poistettu ja/tai häivytetty internetistä ja julkisuudesta turvallisuussyistä jo Venäjän hyökkäyssodan alettua 2022. Nämä tiedot ovat siten salassa pidettäviä jatkossakin (Julkisuuslaki 24§ 7).