Suomenlinnan hoitokunta hankintayksikkönä pyytää tarjouksia muurinkorjaustöistä Suomenlinnan alueella. Vuosittaiset työt koostuvat yleensä useista pienistä työkohteista. Tilattava työ on luonteeltaan tuntityötä, mutta yksittäisiä työkokonaisuuksia on mahdollista tilata puitesopimustoimittajalta myös urakkana.

Palveluntarjoajia valitaan kolme. Hankintayksiköllä on kuitenkin oikeus hylätä kaikki ne tarjoukset, joissa palvelun tarjoajilla ei ole osoittaa referenssejä perinteisestä kivirakentamisesta.

Tilaaja käyttää kuhunkin työkohteeseen harkintansa mukaan taidoiltaan ja osaamiseltaan parhaiten soveltuvaa toimittajaa.

Puitesopimuksen tuntihintaan tulee sisällyttää lautta- ja matkakulut sekä käsityökalut ja työskentelyn edellyttämät suojavarusteet. Jos kysymyksessä on pieni työkohde, hankintayksikkö pyrkii antamaan puiteurakoitsijan työntekijälle / työntekijöille käyttöön sosiaalitilan.

Kaikki Suomenlinnan 1700–1900-luvuilla rakennetut linnoituslaitteet ovat valtion omistuksessa ja suojelukohteita. Linnoituslaitteiden muurit (65 593 m2) ovat pääosin valumuureja, joiden korkeus vaihtelee muutamasta metristä yli kymmeneen metriin ja paksuus noin metristä kolmeen metriin. Luonnonkivimuureissa on myös pienissä määrin marmoria sekä kalkki- ja hiekkakiveä. Korjattaviin rakenteisiin kuuluu myös tiilirakenteita (20 000 m2) sekä kylmäkivirakenteisia tuki- tai rantamuureja. Työt voivat koskea myös kiviportaita tai vanhoja käsityönä hakattuja laattakivilattioita sekä 1900-luvun betonirakenteita sekä myös muurien ja vallirakenteiden vesieristyksiä.

Hoitokunnan päämääränä on säilyttää mahdollisimman paljon muurien alkuperäisiä tai olemassa olevia rakenteita korjaten ne kuitenkin turvalliseen asuun. Muurien restaurointimetodeja on kehitetty aktiivisesti yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Yleisperiaatteena on korjata rakenteet samalla rakennustavalla kuin millä ne ovat aikanaan rakennettu. Muurien korjaustyössä käytetään lähes pelkästään perinteisiä materiaaleja.

Yleisin korjausmetodi valumuureissa on nk. syvätäyttö (engl. grouting). Menetelmää on käytetty kaikissa Suomen linnoissa ja rauniolinnoissa 1970-luvulta lähtien. Vuodesta 1992 lähtien on Suomenlinnan muurinkorjauksissa käytetty hydraulisia, sementtiä sisältämättömiä kalkkilaasteja. Samoja laasteja on käytetty myös tiilirakenteiden korjauksissa ja saumauksissa. Laastit valmistetaan paikalla rakennuttajan ohjeiden mukaan. Vanhat kylmämuurirakenteet (esim. rantamuurit) kunnostetaan Suomenlinnassa nykyisin perinteisin menetelmin ilman betonivalua tai teräspontteja. 2020-luvulta lähtien joissain kohteissa on käytetty myös KS-laasteja niiden pakkasenkestävyyden vuoksi.

Valinnassa painotetaan yrityksen kokemusta ja nimettyjen työntekijöiden ammatillista osaamista muurinkorjaukseen liittyvillä osa-alueilla. Yrityksen kokemuksen ja nimettyjen työntekijöiden ammatillisen osaamisen painoarvo on pisteytyksessä 70 % ja hinnan painoarvo on 30 %.

Jos puitetoimittajan tarjouksessa esittämät työntekijät eivät ole urakkavaiheessa käytettävissä, vaaditaan "korvaavilta" työntekijöiltä saman tasoiset referenssit kuin mitä tarjouksessa esitetyillä työntekijöillä on. Kyseinen vaatimus koskee myös mahdollisia aliurakoitsijoita. "Korvaavat" työntekijät ja aliurakoitsijat tulee hyväksyttää tilaajalla.